Mielen metataidot, nuo ajatustimpurin työkalut

Tämä blogi on siirtynyt osoiteeseen: www.loukomies.fi Käy tutustumassa sivuihin. Mukana myös uusi podcast Loukomiehen koulu, jossa ensimmäisenä vieraana Aurinkomatkojen entinen toimari Tuomo Meretniemi, joka on lähdössä perheineen kuudeksi vuodeksi maailmanympäripurjehdukselle. Sitten asiaan…

Omien ajatusten ja tunteiden tunnistaminen on ajattelun taidoista ensimmäinen, alkeellisin ja helpoin omaksua, eikö? Asioiden tunnistaminen ei yleensä ole vaikeaa. Saatat tunnistaa arabian kielen, jos kuulet jonkun puhuvan sitä, mutta siitä on vielä melko pitkä matka siihen, että osaisit itse puhua arabiaa. Vaikka ajatusten tunnistamisen pitäisi teoriassa olla melko helppoa, julkista keskustelua seuraamalla vaikuttaa välillä siltä, että ihmiset eivät tunnista ja pohdi omaa ajatteluaan tai sitä mahdollisuutta, että omaan ajatteluun voisi vaikuttaa ja sitä voi myös muuttaa.

Vaikka pelkkä ajattelumallien tunnistaminen ei vie kovin pitkälle, se on välttämätön ensimmäinen askel korkeamman tason metakognitioon. Tarvitaan tunnistamisen lisäksi ajatusten erottelu- ja luokittelukykyä, soveltamista sekä kykyä analyysiin, arviointiin ja synteesiin. Omien ajattelumallien ja -tapojen tunnistaminen on kuitenkin välttämätön alku sille, että pystyy analysoimaan omaa ajatteluaan ja jopa vaikuttamaan siihen, mutta silti se on vasta alku.

Metakognition käsite

Meta– etuliite tarkoittaa jonkun takana olevaa, kuten sanassa metafysiikka, joka tarkoittaa fyysisen maailman takana olevaa, toisin sanoen esimerkiksi luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien saavuttamattomissa olevaa. Esimerkkejä metafyysisistä kysymyksistä voisi olla vaikkapa jumalan olemassaolo tai elämän tarkoitus. Metafysiikka on filosofian osa-alue, fysiikka taas luonnontiede.

Metakognitiolla tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna oman ajattelun ajattelua. Metakognition käsitteen toi psykologiaan John Flavell vasta 1970-luvulla. Nykyisin ajatellaan, että metakognitio on laajempi käsite kuin pelkkä oman ajattelun ajattelu.

Metakognition ollessa siis eräänlaista ajattelua potenssiin kaksi, sitä voidaan hyvin käyttää myös käsitettä ajattelun- tai mielen metataidot, erotuksenayleisiin metataitoihin, kuten vaikkapa lukutaitoon. Nämä yleiset metataidot voivat olla mitä tahansa taitoja, jotka mahdollistavat muiden taitojen hankinnan.

Mielen metataidot voidaan jakaa metakognitiiviseen tietoon, metakognitiiviseenkokemukseen ja metakognitiiviseen toimintaan. Metakognitiivinen tieto on yksilön tietoisuutta oman ajattelunsa prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Metakognitiivinen tieto on periaatteessa samanlaista tietoa kuin muukin tieto, se vain kohdistuu mielen sisäisiin prosesseihin.

Metakognitiivinen kokemus taas tarkoittaa niitä kokemuksia, positiivisia tai negatiivisia, jotka saavat ihmisen kiinnittämään huomionsa oman mielensä toimintaan. Usein nämä kokemukset liittyvät vaikkapa riittämättömyyden tai epäonnistumisen tunteeseen vaikeassa oppimistilanteessa. Ne voivat kuitenkin olla myös positiivisia ahaa-elämyksiä, jolloin ihminen kiinnittää huomionsa siihen, että on oppinut tai ymmärtänyt jotain. Näitä onnistumisen kokemuksia voisi kutsua vaikkapa menestyksen mikrosekunneiksi.

Metakognitiivinen toiminta on niiden strategioiden ja taitojen käyttöä, joita yksilö soveltaa erilaisissa oppimis- , ajattelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Joskus metakognitiiviseen toimintaan viitataan myös käsitteellä itsesäätely.

Muistitoimintojen hahmottaminen, tarkkaavaisuuden pohtiminen ja arviointi sekä omien vahvuuksien ja haasteiden objektiivinen reflektio kuuluvat siis metakognitiiviseen tietoon. Lisäksi tietoisuus omasta temperamentista, tunne-elämästä, organisointikyvyistä, tarkkaavaisuudesta ja monista muista prosesseista liittyy olennaisesti metakognitiiviseen pohdintaan

Koska vaikkapa ajatusväärisymät koskevat meitä kaikkia ihmisiä ja metakognitio on lähes ainoa työkalu sisäisesti tunnistaa ja siten kontrolloida näitä ajatusvääristymiä, on metakognitiivisten taitojen harjoittaminen tärkeää. Lisäksi on todettu, että oman ajattelun ajattelutaidot ovat olennainen osa ihmisen menestymistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja emotionaalisesti.

Ajatusten bussikuski

Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa (HOT) verrataan tietoisuuttamme bussiin, jonka matkustajat ovat yksittäisiä ajatuksiamme. Päähämme pälkähtää jos jonkinlaista ajatusta, emmekä pysty olemaan niistä kaikista aina tietoisia, puhumattakaan, että pystyisimme aina niitä kontrolloimaan ja hallitsemaan. Kaiken kukkuraksi matkustajilla on mukanaan perheenjäseniä, matkatavaroita ja lemmikkejä eli tunteita. Tunteet ohjaavat ajatustemme toimintaa ja kaikki matkustajat haluaisivat bussin ajavan itselleen mieluisaa reittiä. Kuski ei voi totella jokaista matkustajaa, joka pahimmillaan on uhmaikäisen viisivuotiaan armoilla tai tasolla. Kuskin on itse valittava päämäärä, reitti, nopeus ja pysähdyspaikat. Hän voi kuunnella matkustajia, mutta vain kuski näkee kokonaisuuden ja pystyy tekemään päätökset kokonaisuuden ehdoilla.

Arto Pietikäisen kirjassa Joustava mieli kuvataan mainiosti bussivertausta käyttäen, kuinka ihminen helposti sulautuu omiiin ajatuksiinsa. Tällöin hän alkaa ajatella, että

  • Hänen ajatuksensa ovat totta.
  • Hänen ajatuksensa ovat tärkeitä.
  • Ajatukset ovat kuin käskyjä, joita kuuluu totella.
  • Ajatukset ovat viisaita, ne tietävät kaiken.
  • Ajatukset ovat pelottavia, ne uhkaavat meitä.

Mielen metataidot ovat eräänlainen mielen bussikuski. Näiden taitojen avulla pystymme hallitsemaan tietoisen analysoinnin keinoin mielemme sekavaa ja tunteidemme ohjaamaa hullunmyllyä. Jos haluamme tavoitteellisesti oppia jotaintai yleisesti nostaa tasoamme, meidän on paras antaa bussikuskillemme paras mahdollinen koulutus ja rauha tehdä työtään. Meidän tulee siis kehittää metakognitio- eli mielen metataitojamme.

Aivojen ominaisuus?

Tällä hetkellä metakognition todettu olevan hyvin fysiologinen ominaisuus, josta vastaavat alueet sijaitsevat etuotsalohkon vyöhykkeellä. Aivokuvantamismenetelmillä on todettu, että hyvät metakognitiotaidot omaavilla ihmisillä on enemmän harmaata ainetta etuotsalohkon tietyllä alueella. Lisäksi yhteydet mm. lukumäärän arvioinnista vastaaviin aivojen alueisiin ovat vahvempia. Tämän hetken tutkimuksen valossa näyttää siltä, että metakognitio on osaltaan perinnöllinen ominaisuus ja osaltaan hankittu taito.

Metakognition fysiologisen taustan tarkentuminen ei tarkoita sitä, ettei metakognitiota voisi harjoittaa. Itse asiassa tilanne on juuri päinvastoin. Metakognitiotaitoja voi harjoittaa. Nykytiedon mukaan aivojen muovautumiskyky eli plastisiteetti on valtava. Ajattelun taitoja, joihin metakognitiokin kuuluu, voidaan harjoittaa läpi elämän. Monissa tutkimuksissa on todettu, että mielen metataidot ovat yksi menestyksen tärkeimpiä selittäviä tekijöitä. Näihin taitoihin on syytä kiinnittää erittäin paljon huomiota ja koulun tärkeimpiä tehtäviä nykymaailmassa olisikin keskittyä metakognitiivisten taitojen parantamiseen. Peruskoulun uusiin opetussuunnitelman perusteisiin ollaankin lisätty ajattelun ajattelua ja oppimisen oppimista oppiaineiden sisältötiedon oheen. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä alakoulussa olevista lapsista 65% päätyy aikuisena ammatteihin, joita ei vielä ole edes olemassa. On siis tarpeen opettaa lapsia tunnistamaan ja analysoimaan omaa ajatteluaan sen sijaan, että keskittyisimme nopeasti vanhenevan sisältötiedon opettamiseen.

Heikko metakognitio, kommunikaatio ja johtajuus

Valitettavasti heikot metakognitiovalmiudet voivat johtaa epärealistiseen käsitykseen omista kyvyistä, osaamisesta ja valmiuksista. Ihminen ilman metakognitiota on kuin bussi ilman kuljettajaa. Se törmäilee seiniin ja muihin ajoneuvoihin, siis erilaisiin elämäntilanteisiin ja toisiin ihmisiin. Omaan ajatteluunsa analyyttisesti suhtautuva ja pohdintoihinsa vaikuttamaan pystyvä ihminen pystyy heijastamaan ajatteluaan myös muihin ihmisiin. Hän pystyy tunnistamaan myös muiden ihmisten ajattelua ja muiden ihmisten ajattelun takana vaikuttavia tunteita ja motiiveja. Tämä taas luo pohjan onnistuneelle viestinnälle, joka on kaiken vuorovaikutuksen perusta ja johtamisen tärkeä komponentti.

Kärjistäen voisi todeta, että hyvät mielen metataidot ovat ehdoton edellytys oppimiselle, ryhmässä toimimiselle, ihmisten johtamiselle ja menestymiselle. Kannattaisiko oman metakognition kehittämiseen panostaa hieman nykyistä enemmän sekä jokaisen henkilökohtaisesti että laajemminkin yhteiskunnassa, vaikkapa tulevaisuuden koulutusta suunniteltaessa?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s